26. kesäkuuta 2015

POWER-CUP 2015

Pitkä tovi on vierähtänyt edellisestä kirjoituksesta. Kausi on saatu päätökseen, Power-cup on takana päin ja päättäjäiset ovat pidetty. Tytöt ovat päässeet ansaitulle kesälomalle, jota vauhdittavat omatoimiset harjoitukset. Kausi on ollut mahtava ja tyttöjen edistyminen on ollut vauhdikasta. Kiitos siis tytöille ja vanhemmille aktiivisesta toiminnasta.
 
Palataan kuitenkin vielä hetkeksi kesäkuun alkuun, Power-cuppiin. Jokavuotinen kesän kohokohta järjestettiin tänä vuonna Vaasassa ja me lähdimme edustamaan seuraamme kolmen joukkueen voimin. Kaksi joukkuetta pelasivat D-tsemppisarjaa ja yhden joukkueen voimin jähdettiin hakemaan kokemusta C-tyttöjen tsemppisarjasta. Jokainen tyttö tsemppasi hienosti vaikeista, kovin tuulisista olosuhteista huolimatta, ja sunnuntaina kotiin palasi armoton kasa mutapyykkiä ja väsyneitä tyttöjä.
 
Iskut ylsivät C-tsemppisarjassa sijalle 35 ja Leijat D-tsemppisarjassa sijalle 24. Jujujen menestyksestä on Janne laatinut pidemmän selostuksen, joten annan puheenvuoron hänelle.
 
-Annika-
 
Jujuissa pelasivat: Siiri, Sofia M, Linnea, Emma ja Minni
 
JUJUT YHDEKSÄNNEKSI POWERISSA
Vaasan Power-cup toi taas paljon uusia kokemuksia ja muistoja tytöille niin kentällä kuin kentän ulkopuolella. Kaikki treeniryhmämme joukkueet ylsivät myös tuloksellisesti hienoihin saavutuksiin ja jättivät ison määrän joukkueita taakseen pelaamissaan sarjoissa.
Itse sain koutsata Jujuja, ja siksi kirjoitan heidän peleistään ja fiiliksistä. Jujut osallistuivat D-tsemppisarjaan hyvin nuorella viisikolla, sillä kolme tytöistä on syntynyt 2004 loppupuoliskolla. Joukkue pääsi hyvään lentoon turnauksessa, ja lopullinen sijoitus oli yhdeksäs peräti 102 joukkueen sarjassa. Joukkueen yhteispeli ja taisteluilme oli erinomaista koko turnauksen ajan. Tosin helpon avauspelin jälkeen toinen peli oli haasteellinen, kun tytöt eivät millään osanneet hahmottaa syötön nostoja kovassa sivutuulessa. Lukuisten nostovirheiden vuoksi hyökkäyksistä tuli hätiköityjä ja joukkue hävisi avauspäivän toisen pelinsä KauWille. Tappion seurauksena joukkueelta vaadittiin perjantaina kolme voittoa yhtä monesta pelistä päästäkseen 32 kahden parhaan joukkoon, ja lisämausteen toi se, että joukossa oli Etelä-Suomen D- tiikerikultamitalijoukkue Salpis. Onneksi tytöt oppivat hahmottamaan tuulen, kestivät paineet ja selvittivät haasteen voittamalla kaikki perjantain pelinsä.
Lauantain kolmessa jatkopelissä yhteispeli vain parani. Joukkue jatkoi samalla periaatteella, että kolmella kosketuksella pelataan olosuhteista huolimatta. Esimerkiksi syötön nostoja ei koko turnauksessa mennyt suoraan vastustajan puolelle viittä enempää, vaikka avauspäivänä passari joutui hakemaan palloja mistä sattui. Kolme viimeistä päivää, kun nostot alkoivat toimia, joukkue hyökkäsi tarkasti kulmiin ja osa tytöistä myös iski palloa kenttään. Ensimmäisessä jatkopelissä kaatui KaLe hyvällä ja varmalla peruspelillä. Toisessa pelissä Jujut kokivat turnauksen toisen ja samalla viimeisen tappionsa, kun tuleva kultamitalisti JaJa Jalasjärveltä vei voiton 2-1 lukemin. Jujut olivat ainoa joukkue, joka onnistui nappaamaan erävoiton alaspäin iskevältä, pari vuotta vanhemmalta ja lähes 20 cm pidemmältä joukkueelta. Ja tapa millä erävoitto tuli oli huikea: Koviin iskuihin reagoitiin, kaveria autettiin, pallot pelastettiin syöksymällä, mutta silti hyökättiin maltilla ja vaarallisesti. Saimme annettua myös muutamia kovia iskulyöntejä takaisin. Pelin jälkeen vastustajan valmentaja teki eleen, jollaista en ole itse ennen kokenut, ja pyysi vanhempaa ja isompaa joukkuettaan kumartamaan meille hienon pelimme johdosta! Muiltakin vastustajien valmentajilta saimme turnauksessa kehuja peli-ilosta, tsempistä sekä selkeästä pelistä.  
Tappion myötä kultamitalisti-JaJa kuitenkin pudotti meidät kahdeksan parhaan joukosta. Lauantain viimeisessä pelissä haasteen asetti toisen pitkän ja pelaavan vastustajan lisäksi keli. Hyvästä alkulämmöstä huolimatta tytöt värjöttelivät kentällä kaatosateessa, ja osa jopa katseli kastuvia vaatteitaan. Vastustaja pääsikin heti alussa usean pisteen johtoon ja jouduin ottamaan aikalisän. Aikalisällä sanoin tytöille, että ensimmäisen pisteemme jälkeen teemme sateessa keliin sopivan tuuletuksen. Tytöt olivat ymmällään, kunnes yksi keksi sen, että kyseessä on tietenkin tiikeri. Tytöt voittivat aikalisän jälkeen välittömästi pallon, minkä jälkeen jokainen syöksyi märälle nurmikolle. Tämän jälkeen peli sujui mallikkaasti ja tytöt alkoivat hymyssä suin keksiä uusia tuuletuksia kuperkeikoista lähtien. Hauskuuden keskellä pisteiden eteen piti silti taistella tosissaan. Litimärät tyttömme pääsivät hurraamaan niukkaa 2-0 voittoa iloisin ilmein.
Sunnuntaina oli jäljellä kaksi peliä. Aamupelissä vastustaja oli selvästi heikoin, mitä jatkopeleissä kohtasimme, ja ensimmäinen erä meni meille lähestulkoon pelkkien syöttöjen ansiosta. Vaikeuden peliin toikin se, kun tytöt vain odottelivat, että sama tahti jatkuu toisessakin erässä, ja ajatus karkasi välillä ihan muualle. Haparoinnin jälkeen voitimme silti ottelun selvästi.
Turnauksen viimeisessä pelissämme ratkaistiin sijat 9 ja 10 meidän ja Laihin Lujan kesken. Vastustaja taisteli nimensä veroisesti, ja palloralleista tuli pitkiä ja upeita, joissa kumpikin liikkui ja hyökkäsi kolmannet kosketukset takakulmiin. Täyden päivätyön saimme tehdä, kun voitimme pelin 2-0, eräpisteiden ollessa 30–28 ja 25–23. Yhdeksäs sija oli paljon enemmän kuin osasin odottaa, mutta kaikesta huolimatta hienointa turnauksessa oli iloiset ilmeet ja hyvä yhteishenki niin Jujujen kuin koko harjoitusryhmän tyttöjen kesken!