JUJUT VÄÄNSI VAJAALLA YPÄJÄLLÄ

Jujujen kauden viimeinen turnaus oli jo etukäteen haasteita täynnä. Jo edellisenä päivänä mietimme pitkään, että luovutetaanko turnaus suosiolla, koska niin moni on toipilaana. Päädyimme kuitenkin Tarun kanssa siihen, että pelataan turnaus pois, vaikka joutuisimme jossain kohtaa pelaamaan vajaalla. Ratkaisu oli muuten oikea, mutta allekirjoittanut valmentaja teki pahan mokan siinä, kun pyysi vatsataudista nipin napin toipuneen tytön seitsemänneksi pelaajaksi mukaan vielä varmuuden vuoksi.

Ensimmäisessä pelissä Ypäjää vastaan valmentajalle tuli kauden aikana ensimmäistä kertaa olo, että nyt tästä ei tule yhtään mitään. Heti alussa kävi selväksi, että yhden tytön sormet eivät kestä pelaamista, ja hän yritti jotenkin sinnitellä vaikeiden hihalyöntien avulla. Toisella tuli nenästä verta, ja hänen pelinsä keskeytyi. Raajarikkojen peli vaikutti terveisiinkin, ja peliin ei saatu oikeastaan minkäänlaista asennetta. Vaikka vastus oli melko kova, jolta syksyn peleissä ei saatu napattua erääkään, tuli nyt 2-0 takkiin erittäin vaisulla pelillä.

Ensimmäisen pelin jälkeen vatsatauti iski päälle uudestaan yhdelle tytölle. Hän ja sormivaivainen joutuivat lopettamaan pelit, ja myös valmentaja oli aikeissa pistää pillit pussiin. Viisi jäljelle jäänyttä, joista yksi oli vielä kärsinyt koko viikon kuumeilusta, pyysivät kuitenkin, jos he voisivat pelata kaksi viimeistä peliä viidestään. Koska toipilaat saatiin nopeasti kotimatkalle, valmentaja suostui nöyrään ja hyvää asennetta osoittavaan pyyntöön. Se kannatti, vaikkei voittoja tullutkaan.

Runsas vartti treenattiin viereisellä kentällä viidellä pelaamisen taktiikkaa, minkä tytöt omaksuivat nopeasti. Toisessa pelissä tytöt olivat alusta lähtien hienolla asenteella mukana, ja vajaamiehisenä saimme napattua jopa yhden erän LiTulta. Kolmannessa pelissä vastaan asettui Masku, jolle pistimme myös hyvin kampoihin ja olimme taas lähellä erävoittoa, mutta nyt alkoi bensa loppua viiden tytön koneistosta. Joka tapauksessa vaikeiden lähtökohtien ja hankalan alun jälkeen oli hieno päättää turnaus ja sisäkausi hyväasenteeseen peliin.

Teksti: Janne Mäkitalo